”Con te partiro” – Valioliiga-mestari Leicesterin sekasorrossa on vain syyllisiä

Penkinlämmittäjien Anssi Karjalaisen mukaan Claudio Ranierin potkut olivat vain ajan kysymys. Kuva: Roberto Vicario
Penkinlämmittäjien Anssi Karjalaisen mukaan Claudio Ranierin potkut olivat vain ajan kysymys. Kuva: Roberto Vicario

Pahemman luokan kriisissä rämpivä Valioliiga-mestari Leicester City ilmoitti torstaina erottaneensa manageri Claudio Ranierin tehtävästään. Potkut olivat odotetut, mutta Anssi Karjalaisen mukaan tilanteesta on hankala antaa puhtaita papereita kenenkään suuntaan.

– Paidassani olevat nimikirjaimet ovat henkilölle, joka kirjoitti Valioliigan historian kauneimman tarinan ja jonka mukaan Leicesterin tulisi nimetä stadioninsa Claudio Ranieriksi.

Näillä hienoilla sanoilla Manchester Unitedin manageri José Mourinho kunnioitti kollegaansa Claudio Ranieria lehdistötilaisuudessa. Hänen paitaansa oli painatettu ”CR” kunnianosoituksena konkarin suurenmoisesta työstä Leicesterissä.

Mourinho jopa osasi asettaa viime kauden omat potkunsa perspektiiviin Ranierin vastaavien kanssa.

Kukaan tässä maailmassa ei voi kiistää Ranierin roolia ja merkityksellisyyttä yhdessä koko urheiluhistorian häkellyttävimmistä tarinoista. Mies, jonka työ sai koko jalkapalloa seuraavan maailman hetkeksi pysähtymään ja miettimään, mitä ihmettä tuli juuri nähtyä tässä globalisaation muuttamassa lajissa.

Alisuoriutuvat pelaajat eivät näe isoa kuvaa

Tässä kohtaa historia on kuitenkin valitettavan tärkeä pieni osa isoa kokonaisuudessa. On aika pohtia tarkkaan, missä tuhkimotarinan luonut seura menee tällä hetkellä ja mitä se haluaa tulevaisuudeltaan.

Mourinho kohdisti kritiikkinsä suoraan Leicesterin pelaajiin: liian paljon häslinkiä ja ylimääräistä spekulointia ennen kauden alkua, pelaajat halusivat suurempaa palkkaa tai jopa vaihtaa maisemaa. Hänen mukaansa he olivat unohtaneet, kuka nosti heidät sille tasolle.

Ymmärrän José-sedän kritiikin, ja ”kettujen” pelaajat ansaitsevat tämän kauden esitystensä vuoksi lokaa. Joukkue on pelillisesti ollut täynnä alisuorittajia. Oikeastaan maalivahti Kasper Schmeichel kuuluu niihin harvoihin, joka ansaitsee toistaiseksi puhtaat paperit kuluvalta kaudelta.

Brittilehdistössä on kirjoiteltu pelaajien jopa vaatineen Ranierin potkuja useampaan otteeseen tämän sesongin aikana. Piti se paikkaansa tai ei, omaan panokseensa pelilliseen panokseen nähden tukea ex-managerin suuntaan on tullut verrattaen vähän.

On mahdotonta voittaa yhtään ottelua, jos pelaajien ja valmennuksen välillä ei ole luottoa toisiinsa. Loppukädessä potkut ovat aina seurajohdon päätettävissä, eikä tällaisia pelaajien oppositioita saisi päästä syntymään 2000-luvun joukkueurheilussa.

Ranierin kyvyttömyys muuttua

Mitä itse Ranieriin tulee, hänen kohdallaan historia toisti itseään – jälleen kerran. Tässä kohtaa annan krediitit Penkinlämmittäjien Atte Ruuttilalle, joka Valioliiga-ennakkossa nosti esille italialaisen heikon menestyksen toisella kaudellaan saman seuran peräsimessä.

– En muista, että Ranieri ja toinen kausi olisi ollut koskaan hyvä yhdistelmä. En usko, että liigajoukkueet menevät kahta kertaa samaan ansaan. Mielestäni Ranieri on oman peli-identiteettinsä vanki, kunnes toisin todistetaan.

Näin Ruuttila paukutti epäilyksensä ennen kauden alkua, ja spekulaatiot osuivat maaliin.

Lähes jokainen Valioliiga-joukkue on osannut riisua Leicesterin tällä kaudella aseista pudottamalla prässitasoaan hyvin alhaalle ja pakottamalla ”ketut” luomaan hitaita pallollisia hyökkäyksiä syvällä makaavaa vastustajaa vastaan. Tähän Ranierin olisi pitänyt osata varautua, mutta hän ei osannut. Leicester ei ole kyennyt esittämään mitää uutta pelissään, vaan se luottaa edelleen samaan ideologiaansa, jossa maalit isketään tehokkailla ja nopeilla vastaiskuilla, kun vastustajan paketti on hieman hajalla.

Viimeisen päälle karismaattinen italoherra on siis edelleen maineensa vanki, ja valitettavasti, koska hieno työ sai lopulta todella surullisen lopun.

Seuran tulevaisuus vaakalaudalla

Sillä aikaa, kun pelaajat ajattelevat asiaa subjektiivisesti ja näkevät tilanteen päivä ja peli kerrallaan, tulee seurajohdon pohtia asioita pidempää aikaväliä ajatellen. Tällä kertaa Ranierin potkujen ajoitus oli todella kummallinen.

Mestarien korpivaellus Valioliigassa on jatkunut jo pidemmän aikaa. Pelaaminen on ollut uskomattoman heikkoa, eikä joukkue ole tätä kirjoittaessa onnistunut vielä tekemään maalia tämän kalenterivuoden aikana.

Potkut olivat vain ajan kysymys, koska Leicester City taistelee tällä hetkellä tulevaisuuden kannalta massiivisista asioista. Säilyminen Valioliigassa toisi tilille 80 miljoonaa puntaa pelkistä tv-tuloista. Putoaminen puolestaan hajottaisi nykyisen ryhmän täysin, koska olisi turha kuvitella Jamie Vardyn, Kasper Schmeichelin, Ryad Mahrezin, Islam Slimanin, Danny Drinkwaterin ynnä muiden jatkavan joukkueessa alemmalla sarjatasolla.

Mestarien liigan pelitkin ovat tätä aspektia tarkastellessa siis merkityksettömiä, koska Leicester pelaa nyt tulevaisuudestaan ja mahdollista monta kautta kestävää Championship-kierrettä vastaan.

Siksi olisin odottanut potkujen tulleen Sevilla-peliä edeltäneellä viikolla. Tällöin uudelle valmennukselle olisi siunaantunut pidempi työrauha valmistaa joukkuetta kauden tärkeimpiin otteluihin. Potkuja ei kuitenkaan tullut ennen sitä, joten se vaikutti jo luottamuslauseelta Ranieria ja loppukautta kohtaan.

Sitten kaikki pistetäänkin uusiksi, kun manageri sai lähteä ensimmäisen osaottelun jälkeen. Leicesterin otteluohjelma on todella vaikea seuraavien pelien osalta. Hiekka valuu tiimalasissa kovaa tahtia, kun pelillisiä korjausliikkeitä pitäisi tehdä. Viikon päästä on edessä niin sanottu kuuden pisteen ottelu Hullia vastaan. Tappio sysäisi Leicesterin lähelle putoamista.

Vaikka asiat menivät niin kuin menivät, ne historiankirjan sivut eivät kuitenkaan kadonneet minnekään. Leicesterin ihmeestä kertova tarina on sellainen, jonka mielellään jakaa vaikka omalle jälkipolvellekin. Valioliiga-kautta 2015–2016 ei unohdeta koskaan.

Vastaavaa temppua on vaikea nähdä tapahtuvan nykyjalkapallossa pitkään aikaan, ja sen vuoksi onkin hyvä päättää tämä pieneen kunnianosoitukseen. Täpötäysi King Power Stadium, silmin nähden liikuttunut Claudio Ranieri ja Leicesterin pelipaitaan sonnustautunut Andrea Bocelli. Siinä teille kylmiä väreitä.

Con te partiro, Claudio Ranieri.

kirjottajabanneri anssi karjalainen


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s